Tutkijat ovat löytäneet fossiilisen toukan, joka on yksi vanhimmista niveljalkaisten ryhmän esi-isistä, johon kuuluvat hyönteiset, ravut ja hummerit.
Sisällysluettelo
Ryhmä tutkijoita löysi 520 miljoonaa vuotta vanhan matojen toukkien fossiilin, jonka aivot ja suolisto olivat säilyneet ehjinä. ”On aina mielenkiintoista nähdä, mitä näytteen sisällä on, 3D-visualisoinnin avulla”, totesi Catherine Dobson, yksi tutkimuksen , joka julkaistiin eNature -lehdessä ja joka käsitteli tätä merkittävää löytöä, ”Mutta tämän uskomattoman pienen toukan tapauksessa luonnollinen fossiilistuminen on saavuttanut lähes täydellisen säilyvyyden.”
Tämä ”lähes täydellinen säilyvyys” teki näytteestä todellisen kultakaivoksen evoluutiobiologeille. Tämä löytö haastaa perinteisen paleontologian rajoitukset, mikä on vahvistettu kansainvälisen tutkijaryhmän toimesta, joka löysi Yunnanin maakunnasta (Kiina) 520 miljoonaa vuotta vanhan fossiilin, jonka sisäelimet olivat säilyneet erinomaisesti. Se on kambriumikauden niveljalkaisen toukka, joka on saanut nimen Youti yuanshi ja jonka millimetrin koko ei heijasta sen tieteellistä merkitystä.
Tämän fossiilin ainutlaatuisuus ei piile vain sen iässä, vaan myös kolmiulotteisessa pehmytkudosten säilyvyydessä, kuten primitiivinen aivo, ruoansulatusrauhaset, hermosto ja verenkiertoelimistö. Käyttämällä edistyneitä synkrotroniröntgentomografian menetelmiä tutkijat pystyivät suorittamaan ”virtuaalisen ruumiinavauksen” vahingoittamatta näytettä ja paljastamaan anatomisia yksityiskohtia, jotka yleensä menetetään fossiilisoitumisprosessissa.
Miten se säilyi?
Avaintekijänä olivat poikkeukselliset ympäristöolosuhteet: nopea hautautuminen happiköyhiin kerrostumiin esti bakteerien toiminnan ja edisti pehmytkudosten mineralisoitumista. Tämäntyyppinen säilyminen on erittäin harvinaista ja antaa suoran näkymän niveljalkaisten – ryhmän, johon kuuluvat hyönteiset, äyriäiset ja hämähäkkieläimet – alkionkehitykseen.
Evoluution seuraukset
Tämä löytö viittaa siihen, että monimutkaiset hermostoja oli jo varhaisilla niveljalkaisilla yli puoli miljardia vuotta sitten. Tämä pakottaa tutkijat miettimään uudelleen neurologisen evoluution teorioita ja voi olla merkittävää esimerkiksi biomimikryyn ja evoluutioneurotieteeseen liittyvissä aloissa.
Tämä fossiili ei vain valaise maapallon elämän muinaista menneisyyttä, vaan avaa myös uusia polkuja ymmärtää biologisten järjestelmien evoluutiota, joita pidämme nykyään perustavanlaatuisina. Tutkijoiden mukaan se on ”mikroskooppinen aikakone”, jonka avulla voimme tarkkailla niiden rakenteiden syntyä, jotka määrittävät eläinten elämää vielä nykyäänkin.
