Maa haluaa suojella strategisia elintarvikevarastojaan ja pohtii, riittääkö vilja.
Saksa on päättänyt, että (jos sota alkaa) se ei halua tulla yllätetyksi, joten se haluaa suojella itseään kaikilla mahdollisilla rintamilla: se on kaksinkertaistanut sotilasmenot, aikoo kasvattaa armeijansa kokoa ja on jopa herättänyt uudelleen kiinnostuksen toisen maailmansodan aikaisiin bunkkereihin. Lisäksi liittokanslerin virasto on päättänyt, että sota tai muut poikkeustilanteet maassa, kuten luonnonkatastrofit tai onnettomuudet, eivät saa johtaa väestön nälkään.
Mitä on tapahtunut? Saksa haluaa olla valmis sotaan. Ja sen hallituksen mielestä tämä valmistautuminen sisältää muutakin kuin vain lisäämällä sotilasmenoja, tarkastamalla vanhoja bunkkereita, kouluttamalla väestöä tai (toistaiseksi oletettavasti) palauttamalla vanhan asevelvollisuuden, josta Berliini luopui vuonna 2011 ja jonka se on nyt vapaaehtoisesti ottanut uudelleen käyttöön Venäjän uhan edessä. Lisäksi Friedrich Merzenin valtakunnankanslia haluaa lisätä elintarvikevarastoja hätätilanteiden varalta. Tavoitteena on, että vaikeissa tilanteissa kukaan ei joutuisi näkemään nälkää.
Mutta eikö varastoja jo olekin? Kyllä on. Strategiset elintarvikevarastot eivät ole mikään uutuus. Niitä ei ole vain Saksassa. Niitä ei luoda pelkästään sotaa, luonnonkatastrofeja tai onnettomuuksia varten. Äskettäin näimme, kuinka Japani käytti kansallisia riisivarastojaan pysäyttääkseen viljan hintojen nousun, ja Puola teki saman voin kanssa.
Saksassa viranomaiset ovat vuosikymmenien ajan luoneet elintarvikevarastoja, jotka koostuvat pääasiassa jyvistä, linsseistä ja maitojauheesta . Timesin arvioiden mukaan maa käyttää vuosittain 25 miljoonaa euroa noin 100 000 tonnin varastojen ylläpitoon, mukaan lukien riisi ja palkokasvit, joita säilytetään 150 varastossa, joiden sijainti pidetään salassa. Maa varastoi myös 700 000 tonnia säilöttyä vehnää, ruista ja ohraa suurten myllyjen läheisyydessä.
Mitä siis on tekeillä? Saksan viranomaiset esittävät mielenkiintoisen kysymyksen: onko järkevää, että toimitusmäärät vuonna 2025 ovat samat kuin 1970- tai 1980-luvulla? Riisi, vehnä, ruis ja linssit ovat raaka-aineita, jotka on käsiteltävä ennen käyttöä.
Berlin Playbook -podcastin haastattelussa maatalousministeri Alois Rainer (CSU) esitti, että Saksan olisi ehkä aika tarkistaa varastonsa ja täydentää ohra- ja vehnäsäkit jollain, joka on meille kaikille paljon tutumpi: säilykkeillä, jotka voidaan syödä yksinkertaisesti laittamalla ne mikroaaltouuniin tai käyttämällä liesiä.
Mitä hän tarkalleen sanoi? ”Olemme nyt turvallisuusalalla tilanteessa, joka pakottaa meidät kaikki miettimään. Minulle on tärkeää, että elintarviketurvallisuus on keskeisessä asemassa aseiden toimitusten ohella”, sanoi ministeri . ”Haluan luoda kansallisen varaston jalostetuista tuotteista, jotka voidaan syödä heti lämmittämisen jälkeen.” Rainer meni vielä pidemmälle ja toi esiin kaksi konkreettista esimerkkiä siitä, mitä hän tarkoittaa: ”Esimerkiksi säilykeraviolit, säilykelinsit tai muut tuotteet.”
Onko tämä vain idea? Ei näytä siltä. Maatalousministeri ei esittänyt vain epämääräisiä tai abstrakteja ideoita. Haastattelussa hän esitti lisätietoja, jotka osoittavat, että hallitus on ainakin laskenut, kuinka paljon tämä muutos merkitsisi hätävarastolle. Hänen laskelmiensa mukaan se vaatisi 80–90 miljoonaa euroa. Logistiikan osalta Rainer myönsi, että tämän idean toteuttaminen edellyttää teollisuuden osallistumista. ”Ehdotan, että otetaan mukaan yksityinen sektori, suuret elintarvikeketjut. Niillä on tarvittavat toimitusketjut ja varastointikapasiteetti.”
”Olemme nyt turvallisuustilanteessa, joka pakottaa meidät kaikki miettimään”, Rainer korosti. ”Minulle on tärkeää, että sotilastekniikan toimitusten lisäksi myös elintarviketurvallisuus on keskeisessä roolissa.” Vaikka Saksan hallitus ilmoitti äskettäin, että sen mielestä ”Venäjä on ja pysyy suurimpana uhkana vapaudelle, vakaudelle ja turvallisuudelle Euroopassa”, Rainer muistutti, että varastoja ei käytetä vain sodan sattuessa: niitä käytetään myös katastrofien ja onnettomuuksien seurausten korjaamiseen.
Miksi tämä on tärkeää? Koska Rainerin sanat hallituksen suunnitelmista tarkistaa elintarvikevarastojaan ja kiinnittää enemmän huomiota säilykkeisiin ravioleihin kuulostavat aivan konkreettiselta. Saksa aikoo kolminkertaistaa puolustusmenot 3,5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2029 mennessä. Kansleri Merzin mukaan tämä investointi ei ole vastaus Yhdysvaltojen painostukseen Natossa, vaan pikemminkin ”aktiiviseen ja aggressiiviseen” uhkaan, joka tänään lähtee Kremlistä.
Tätä taustaa vasten Saksa otti muutama päivä sitten askeleen eteenpäin perustamalla vapaaehtoisarmeijan, jonka avulla sen armeijan vahvuus voidaan kasvattaa 260 000 aktiivipalveluksessa olevaan sotilaaseen ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Tällä hetkellä sen vahvuus on 183 000 henkilöä .
