Kansainvälinen aivotutkimuslaboratorio (IBL), joka yhdistää kymmeniä tutkimusryhmiä Euroopasta ja Yhdysvalloista, on julkaissut tulokset suurimmasta aivojen toimintaa koskevasta kokeesta. Tutkijat analysoivat yli 600 000 hiiren aivosolun toimintaa, kattaen yli 95 % koko elimestä.
Sisällysluettelo
Johtopäätös oli yllättävä: päätöksentekoprosessit vaikuttavat käytännössä koko aivoihin, eivätkä vain tiettyihin aivojen alueisiin, kuten aiemmin on ajateltu.
Kuinka kokeilu suoritettiin
139 hiirelle implantoitiin erityisiä antureita – neuropikseleitä, jotka pystyvät rekisteröimään samanaikaisesti jopa tuhannen neuronin toiminnan. Eläimet opetettiin suorittamaan yksinkertainen tehtävä: näytöllä vilkkui merkki oikealla tai vasemmalla, ja jos hiiri käänsi pyörää oikeaan suuntaan, se sai palkkion.
Odotettiin, että aivojen toiminta olisi lineaarista, kuten oppikirjoissa kirjoitetaan: näköaivokuoresta muistialueille ja etuaivokuoreen ja sitten liikekeskuksiin. Mutta tiedot osoittivat toista: valintaan ja muistoihin liittyvät signaalit välittyivät samanaikaisesti hyvin erilaisille aivoalueille.
Mitä tämä tarkoittaa tieteen kannalta?
Projektin johtajan Matteo Carandinin mukaan University College Londonista klassinen malli osoittautui liian yksinkertaistetuksi.
”Löysimme päätöksentekosignaaleja paljon useammista aivojen alueista kuin odotimme”, totesi tutkija.
Jopa silloin, kun merkki oli tuskin havaittavissa ja hiirten piti arvata, aivot osoittivat laajaa aktiivisuuden jakautumista. Tämä viittaa siihen, että päätöksentekoon osallistuvat paitsi ”mielen keskukset” myös monet muut järjestelmät.
Miksi tämä on tärkeää?
Uusi lähestymistapa mahdollisti paitsi solukartan luomisen myös perustan tuleville tutkimuksille, jotka auttavat ymmärtämään, miten aivot yhdistävät havainnoinnin, muistin ja toiminnan.
Tulokset ovat toistaiseksi korrelaatioluonteisia: ne osoittavat yhteyden, mutta eivät todista, mikä aiheuttaa tietyn signaalin. Seuraava askel on tutkimus, joka voi vahvistaa syy-seuraus-mekanismit.
