Weizmannin instituutin tutkijat ovat osoittaneet, että ihmiset tutkivat yleensä ympäristöään intensiivisemmin, kun he pyrkivät välttämään menetyksiä, eivätkä silloin, kun he haluavat saada hyötyä. Mutta aivoilla on myös toinen vaihtoehto.
Ihmisen selviytyminen perustuu hienovaraiseen tasapainoon tutun käytön ja uuden tutkimisen välillä. Turvallisuus liittyy tuttuun resurssien hyödyntämiseen – tuttuun metsästyspaikkaan, tuttuun ruokalähteeseen, suosikki kahvilaan. Mutta tuttuun riippuvuus kätkee riskin resurssien ehtymisestä. Tuntemattoman tutkiminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta tuntemattomat marjat voivat osoittautua myrkyllisiksi ja uusi kahvila voi tuottaa pettymyksen.
Uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Nature-lehdessä, tutkijat tallensivat yksittäisten neuronien aktiivisuuden 17 epilepsiapotilaalla, joille oli jo implantoitu elektrodeja. Tallennettiin 382 neuronin reaktio mantelitumakkeessa ja ohimolohkossa.
Osallistujat pelasivat todennäköisyyspeliä, jossa oli kaksi geometrista kuviota. Ensin äänimerkki ilmoitti testin tyypin – voitto tai tappio. Sitten ilmestyi kaksi kuviota – toinen voitti, toinen hävisi. Voitto-pelissä voitiin saada 0 tai +10 pistettä, ja tappio-pelissä 0 tai -5 pistettä. Osallistujien piti kokeilemalla selvittää, minkä tyyppiset muodot ovat edullisempia voittopelissä ja minkä tyyppiset tappiopelissä. Esimerkiksi, että tappiopelissä voittavat monikulmiot, eivät ympyrät.
Aivokääpiön ja ohimolohkon aktiivisuus kasvoi aina, kun äänimerkki ilmoitti kokeen alkamisesta. Tappiollisissa kokeissa aktiivisuus oli kuitenkin aina suurempi. Molemmissa tapauksissa aktiivisuus laski, kun kokeen osallistujat oppivat määrittämään, mikä kuvio voittaa. Tappiollisissa kokeissa aktiivisuus pysyi kuitenkin suurempana. Jos aivot toimisivat aina tällä tavalla, emme koskaan etsisi mitään uutta, ja esi-isämme olisivat yksinkertaisesti kuolleet kuivuneen lähteen äärellä. Mutta kävi ilmi, että aivoilla on myös toinen vaihtoehto.
Tappiotesteissä mantelitumakkeessa syntyy voimakas ”neuroninen kohina” (voittotesteissä ”kohina” on paljon hiljaisempi). Tutkijat huomaavat, että tällainen ”kohina” tuo aivojen toimintaan ”epävarmuutta”, joka auttaa välttämään juuttumista koeteltuihin vaihtoehtoihin ja etsimään uutta.
Evoluution näkökulmasta tällainen strategia vastaa hyvin tarvetta etsiä uusia resursseja, kun turvalliset vaihtoehdot menetetään. Jos suosikkiravintola on suljettu remontin vuoksi, vaihtoehtojen etsiminen tulee prioriteetiksi.
