Vaikka sana ”trooppinen” voi aluksi herättää positiivisia tunteita, tropisointi ei ole lainkaan niin houkutteleva.
Sisällysluettelo
Tutkijat huomauttavat, että Välimerellä on havaittu nopea lämpötilan nousu, joka on johtanut merkittäviin muutoksiin ympäröivässä ekosysteemissä.
Mitä on tapahtumassa?
Tämä tropisointi on vakava uhka Välimeren biodiversiteetille. Lajit, jotka aikoinaan asuttivat läheisen, lämpimämmän Punaisenmeren, ovat muuttaneet Suezkanavan kautta Välimerelle, mikä on johtanut paikallisia lajeja syövien saalistajien tulvaan.
Selkeä esimerkki tästä ongelmasta on siipikala.
”Noin kymmenen vuotta sitten näimme yhden tai kaksi niistä. Nyt puhumme 15–20 yksilöstä yhdellä sukelluksella – jopa enemmän kuin kun sukellamme Punaisellamerellä”, sanoi sukellusopettaja Murat Draman.
Näiden invasiivisten lajien lisääntyminen ilman luonnollisia saalistajia aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ekosysteemille.
Kuten Draman totesi, ”niiden populaatio kasvaa vuosi vuodelta”, ja nyt ne kilpailevat elintärkeistä resursseista jo siellä olevien ryhmien kanssa. Tämä vaikuttaa vuorotellen kaikkiin kärsineisiin lajeihin, kuin ketjureaktio, kunnes se johtaa samaan johtopäätökseen: ekosysteemin toiminnan ylläpitämiseksi on säilytettävä luonnonvarat ja elinympäristöt.
Miksi tämä on tärkeää?
Paikallisten lajien, sekä kasvien että eläinten, suojelu on ratkaisevan tärkeää ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Conservation International -järjestön tutkimuksessa todettiin, että ”hyvin suojellut merialueet tuottavat parhaat tulokset ihmisille, ja ne, jotka on kehitetty yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa, ovat tehokkaimpia”, mikä korostaa ”merkittäviä etuja sekä riuttojen biodiversiteetille että rannikkoyhteisöille”.
Tutkijat havaitsivat, että alueilla, joilla suojelu oli tiukkaa, oli 27 % enemmän kaloja kuin avoimilla alueilla. Lisäksi merensuojelualueiden läheisyydessä sijaitsevien kotitalouksien tulot olivat 33 % korkeammat. Jopa niillä, jotka kasvoivat lähellä tällaisia alueita, oli noin puolet pienempi todennäköisyys kasvuviivästymiseen, joka liittyy rajoitettuun pääsyyn ruokaan.
Smithsonian-instituutin mukaan ”joka toinen hengähdys on kiitos mikroskooppisten merikasvien tuottaman hapen, ja yli miljardi ihmistä ympäri maailmaa on riippuvainen merestä peräisin olevasta ravinnosta pääasiallisena proteiinin lähteenä. Mutta nämä ja muut edut katoavat biologisen monimuotoisuuden häviämisen myötä, mikä johtaa katastrofaalisiin seurauksiin.”
Mitä toimenpiteitä asiassa on toteutettu?
Jotkut maat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin biologisen monimuotoisuuden häviämisen torjumiseksi. Suomi on julkistanut ensimmäisen kansallisen strategiansa merien biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja määrittänyt sen päätavoitteet: tärkeiden paikallisten lajien populaatioiden vakauden säilyttäminen, ihmisten terveyden ja työllisyyden ylläpitäminen sekä syvällisemmän tiedon kerääminen siitä, miten biologisen monimuotoisuuden häviäminen vaikuttaa planeettaan ajan mittaan.
Laajamittaisten ekosysteemin terveyden ylläpitämiseen tähtäävien ponnistelujen lisäksi myös yksittäiset ihmiset voivat antaa panoksensa pysymällä ajan tasalla tärkeimmistä ilmastokysymyksistä, kuten nopeasta tropisoitumisesta. Lisäksi he voivat tutkia alueellaan kasvavia paikallisia lajeja ja osallistua niiden säilyttämiseen ja viljelyyn tähtääviin toimiin. Kotipuutarhanhoidosta tieteelliseen tutkimukseen, ihmiset voivat äänellään muuttaa planeetan tulevaisuutta parempaan suuntaan.
