Kansainvälinen tutkijaryhmä on havainnut, että James Webbin teleskoopilla ensimmäistä kertaa havaitut salaperäiset ”pienet punaiset pisteet” voivat olla uudenlainen avaruusobjektien luokka, niin sanotut tähdet – mustat aukot. Tutkimus on julkaistu Astronomy&Astrophysics (A&A) -lehdessä.
Aiemmin nämä kohteet, jotka saivat epävirallisen nimen ”universumin tuhoajat”, pidettiin muinaisina galakseina, jotka muodostuivat vain 500–700 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Niiden poikkeuksellinen kirkkaus ja massa eivät kuitenkaan sopineet olemassa oleviin evoluutiomalleihin.
Uusi tutkimus on osoittanut, että kyseessä eivät välttämättä ole galaksit, vaan valtavat kaasupallot, joiden keskellä on supermassiivisia mustia aukkoja. Nämä aukot imevät ainetta niin nopeasti, että muodostuu tiheä vetykuori, joka säteilee valoa, joka muistuttaa kylmien tähtien loistetta.
”Luulimme näkevämme pienen galaksin, joka on täynnä tähtiä, mutta kävi ilmi, että kyseessä on yksi jättimäinen objekti, jonka ilmakehää ei voi selittää tavanomaisilla malleilla”, selitti astrofyysikko Joel Ledja Pennsylvanian yliopistosta, tutkimuksen toinen tekijä.
Yksi kirkkaimmista esimerkeistä oli ”punainen piste”, joka sai lempinimen The Cliff. Sen valon spektrianalyysi, joka oli kulkenut 11,9 miljardia vuotta matkaa Maahan, vahvisti: se on supermassiivinen musta aukko, jota ympäröi palava kaasupilvi.
Tutkimuksen tekijät uskovat, että tällaiset kohteet voivat olla ”lapsuudenvaihe” niille jättimäisille mustille aukoille, jotka nykyään sijaitsevat galaksien keskuksissa. Niiden löytäminen auttaa selittämään, miten niin massiiviset rakenteet ovat voineet syntyä niin varhain maailmankaikkeudessa.
”Tämä on ensimmäinen malli, joka todella sopii yhteen lähes kaikkien tietojen kanssa. Universumi on paljon oudompi kuin voimme kuvitella, ja siksi siinä on vielä paljon yllätyksiä”, Leja totesi.
